19.11.2014

Kotikirkkoon nyt kellot jo kutsuvat.. Hääjuttuja Ü

Tj alkaa lähestymään kokoajan vain enemmän nollaa, nyt tj on 16 päivää 17 tuntia ja 49 minuuttia! Aivan järisyttävän jännittävää.

Toinen kaasoista kävi just meillä muutaman yön, saatiin tehtyä tooodella paljon valmiiksi joten voin ottaa oikeesti ihan iisisti loppuajan. Viimesellä viikolla sitten pitää taas sykkiä eteenpäin mutta se on jo sitten ihan lähellä ja varmasti huippua! Tiistaina sain morsiusmekon, se oli unelmien täyttymys. Huomenna koekampauksen uusintaan, koska yllätysyllätys vaihoinkin hunnun ja hiuskoristeen ihan kokonaan uusiin! Onneks saan kampauksen samaan hintaan. :)


Tässä yläpuolella mun toinen ihanista kaasoista, Heidi selvästi ihan messissä!
Me alettiin jo sunnuntai iltana väsäämään kaikenlaista ja jatkettiin tiistai iltaan asti, hyvää läppää ja rentoa menoa, saunomista ja siinä samalla hääjuttuja. Mitä muuta sitä ois voinu toivoakkaan? Kyllä tämmöset piristää arkea, hyvä seura ja unelmat!

Ohjelmat saatiin kuin saatiinkin tulostettua ja niitten teko on nyt kovasti käsillä, ei enää onneks paljoa ja menee ehkä muutama ilta siihen kuhan liiman saa ostettua. Vaikeuksien kautta voittoon, niinkait se sanontakin menee ja passaa kyllä näihin ohjelmien tekoihin kuin nyrkki silmään... Hankaluuksia siis ei enää kaivata oikeestaan yhtään enempää tähän hommaan.

puku oli siis aivan ihana, niinkun tossa edellä jo kirjotin. Se on just semmonen kun joskus oon aikoinaan unelmoinut, mutta se oli silti paljon kauniimpi kuin osasin edes uneksia. kuudes kahettatoista ei tuu vaatekriisiä!


Kuvauspaikka on nyt tsekattu ja se vaikutti oikein passelilta ja juurikin semmoselta mitä ajattelinkin, joten sen suunnilta ei ole mitään kummallista eikä pahempia hämminkejä. Ainut, että mun mekossa ei oo laahuspidikettä ja sitä joutuu siis joku kokoaika kanniskelemaan sillon kun kuvataan ja kun kävellään paikasta toiseen, eli en pysty sen kanssa oikeestaan pahemmin yksin liikkumaan. Onneks on kaks kaasoa! Huhhuh. 

Tässä toisessa kuvassa ollaan maalaamassa Heidin kanssa tienvarsikylttejä, upeita tuli, eikä mitenkään liian cooleja. Just semmoset perus yksinkertaset, niinkun meijän häitten teema on muutenkin. Mutta yksinkertainen on kaunista!

Mun hääkampauskin onnistui ihan hyvin, tai koekampaus tarkoitan. Ja ei maksanu paljoa! Itsenäisyyspäivänä on hieman hankalaa saaha kampaajaa, koska kampaamot on yllätysyllätys kiinni eikä sinne siks pääse! Mutta ah, onneks sain nuin hyvän  kampaajan. Kyllä oon onnellinen! 



Vasemmalla yläällä on kuva, kun spreijataan tienvarsikylttejä, oli oikeesti aika helppoa, enää puuttuu nimikirjaimet ja sydän ja nuoli ja jeee! Sekin asia on hoidossa :) Oikeella yläällä sunnuntai illan fiiliksiä, chattailua ja työnjakoa, tästä hetkestä tää loppusuora oikeastaan lähti sitten, kyllä sitä vaan oottaa kokoajan enemmän.

Alaalla vasemmalla muutama viikko sitten töistä, hyvällä fiiliksellä silloinkin, mutta paljon on ollu vaihtelevaa mieltä näinä päivinä, nyt alkaa vasta oikeestaan tajuamaan että se tulee sittenkin! Ja että kaikki on oikeestaan valmiina jo sitä suurta päivää varten, uskomaton fiilis! Hymyilyttää tätä tulevaa morsianta.

Ja oikeella alakuvassa kasvohoidon jälkeen rentoutunut ja mukava olo, kyllä tää on huikeeta aikaa. Muistelee varmana vielä vanhana mummonakin miten ihanaa oli. Mutta onneks sitä osaa nytkin nauttia jo jonkin verran vaikka mielipiteet ja mielialat on seilannu viimesen puolen vuoden aikana aivan laidasta laitaan. Joskus on tuntunut, että en jaksa järkätä enää, en haluakkaan naimisiin. Joskus on tuntunut, että tää on just niin siistiä ja kaikki on aivan sairaan kivaa ja puhtia ois voinu jakaa vaikka sadalle muulle tyypille koska sitä oli niin paljon. Seuraavana päivänä saatto sit olla taas semmonen fiilis että nyt lähen pitkälle juoksu lenkille enkä ajattele hetkeäkään näitä asioita, haluan karistaa hetkeks kaiken pois mielestä. 
Onneks nyt viikonloppuna lähetään mökille kavereitten kanssa ja aivot saa latautua! ens viikolla paahdan loput asiat, mitä en tällä viikolla oo kerinnyt ja taas viikonloppuna saan laittaa aivot narikkaan ja heittäytyä hesan leidejen riepoteltavaksi, aivan maagista nähä niitä!
Sitten onkin jo hääviikko ja ohjelma onkin sen mukainen. Apua, se on tosi nopeaa tässä hetkessä. Jännittävää, milloinkohan mää saan semmosen oikeen jännitys tunteen päälle, vielä tää on vaa hullun siistiä ja mukavaa eikä kovin jännitä edes. Lähinnä miettii et mitä on unohtanu ja mitä vielä pitää tehä.... Kyllä se tästä, naimisiin kait sitä päästään kun on pappi ja vieraat ja estettömyystodistus ja raamattu ja sormus! Hehheh.. 



Jäiks, näihin tunnelmiin ja mietteisiin, hyvää marraskuuta kaikille! :)